SOTE AI Hackathon 2026

Tervetuloa hackathonin teknisiin haastealueisiin osallistuvat tekijätiimit! Jokainen tiimin jäsen ilmoittautuu tapahtumaan henkilökohtaisesti. Ilmoittautuminen vaatii ensin rekisteröitymisen alustalle.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää 13.–14.10.2026 Espoossa sote-alan hackathonin, jossa kehittäjätiimit rakentavat tekoälyratkaisuja hyvinvointialueen tunnistamiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin.

Tule ratkaisemaan hyvinvointialueiden haasteita ja muotoilemaan sote-alan tulevaisuutta. Tapahtuma on maksuton ja tarkoitettu tiimeille, joissa voi olla esimerkiksi ohjelmistokehityksen, datan, tekoälyn, palvelumuotoilun, liiketoiminnan tai sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista. Tapahtumaan ilmoittaudutaan valmiilla tiimillä.

Tiimit saavat käyttöön Veil.AI:n tuottamia synteettisiä asiakasprofiileja, joissa yhdistyvät saman henkilön terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tiedot: diagnoosit, lääkitys, hoitojaksot, ammattilaisten vapaamuotoiset kirjaukset ja asiointitapahtumat eri kanavissa. Data on keinotekoista, joten tiimit rakentavat ratkaisuja ilman potilastietoihin liittyviä lupaprosesseja. Tiimit omistavat hackathonissa tuottamansa ratkaisut. Tapahtuman pääkieli on suomi. Kaikkien tiimiläisten ei tarvitse osata suomea sujuvasti, kunhan tiimissä on riittävästi suomen kielen taitoa haasteisiin perehtymiseen ja ratkaisun esittelyyn.

TEKNISET HAASTEALUEET

1. Enemmän aikaa asiakkaan kohtaamiseen

Ammattilaisten työaika kuluu pirstaleisen tiedon etsimiseen eri järjestelmistä, ja asiakas joutuu täyttämään samoja kyselyitä uudelleen. Kokonaiskuvan puute hidastaa hoitoa.

Haaste 1.1: Esitietojen koonti, oikeat tiedot oikealle ammattilaiselle

Ammattilaiselle kootaan valmiiksi juuri hänen työnsä ja asiakkaan tilanteen kannalta olennaiset esitiedot eri järjestelmistä ja lomakkeista ilman turhaa hakemista. Nykytilanteessa ammattilaisilta kuluu paljon työaikaa asiakkaan esitietojen keräämiseen. Esitiedot kootaan käsin useista eri järjestelmistä ja pahimmillaan useiden erillisten kirjautumisten kautta. Tietojen etsiminen vie aikaa pois asiakastyöstä. Ammattilaisella kuluu aikaa myös palvelun kannalta olennaisten tietojen tunnistamiseen ja manuaaliseen poimimiseen, koska tiedot ovat eri järjestelmissä eri tavoin kysyttyinä ja kerättyinä. Samalla asiakkaalta kerätään samoja esitietoja useilla eri lomakkeilla ja kyselyillä eri palveluissa.

Miten ammattilaisen työn ja asiakkaan tilanteen kannalta olennaiset esitiedot voidaan saada käyttöön ilman turhaa hakemista, manuaalista poimimista ja päällekkäistä tiedonkeruuta?

Haaste 1.2: Yhden näkymän asiakkuus

Ammattilaisella ei ole aina riittävää kokonaiskuvaa asiakkaan yhteydenotoista ja asioinnista eri kanavissa ja palveluissa. Asiakas voi olla yhteydessä hyvinvointialueeseen useiden eri kanavien kautta, kuten puhelimitse, chatissa, viesteillä, lomakkeilla ja ajanvarauksilla. Lisäksi hän voi asioida useissa eri palveluissa. Nämä kanavat ja palvelut toimivat pitkälti erillään, eikä yhteydenotoista muodostu yhtenäistä kuvaa. Kun sama asiakas asioi useassa paikassa, ammattilaiset eivät välttämättä näe toistensa kontakteja. Tämä johtaa päällekkäiseen työhön ja siihen, että asiakas joutuu toistamaan asiansa useita kertoja.

Miten ammattilainen voi saada riittävän kokonaiskuvan asiakkaan yhteydenotoista ja asioinnista eri kanavissa ja palveluissa, jotta päällekkäinen työ ja asiakkaan asian toistaminen vähenevät?

2. Omat ja läheisten ajantasaiset tiedot

Asiakas joutuu vastaamaan samoihin kysymyksiin yhä uudelleen eri palveluissa ja lomakkeissa, vaikka suuri osa tiedoista on jo hyvinvointialueen järjestelmissä. Läheiset jäävät usein tiedon ulkopuolelle, sillä vointia ja hoidon etenemistä koskeva tieto on hajallaan ja lääketieteellisessä muodossa.

Haaste 2.1: Asiakkaan valmiit esitiedot asioinnissa

Asiakas joutuu vastaamaan samoihin kysymyksiin yhä uudelleen eri palveluissa ja lomakkeissa, vaikka suuri osa tiedoista on jo hyvinvointialueen järjestelmissä.

Työläs asiointi ja tietojen toistuva täyttäminen heikentävät asiakaskokemusta, hidastavat palvelua ja kuormittavat sekä asiakkaita että ammattilaisia. Puuttuvat tiedot kysytään usein vastaanotolla, mikä vie ammattilaisen aikaa ja hidastaa asiointia.

Miten asiakkaan tarvetta täyttää samoja tietoja toistuvasti eri asiointitilanteissa voidaan vähentää?

Haaste 2.2: Tilannekuva läheiselle

Läheinen jää usein tiedon ulkopuolelle. Kun asiakas on hoidossa tai palveluiden piirissä, läheinen ei välttämättä tiedä, miten hänellä menee, mikä on hoidon tilanne tai mitä seuraavaksi tapahtuu. Läheinen haluaa tarkistaa arjen kannalta olennaisia asioita: onko asiakas syönyt, ottanut lääkkeensä, liikkunut ja nukkunut. Sairaalahoidossa hän voi haluta tietää esimerkiksi, millä osastolla läheinen on, mitä on tehty, milloin kotiutus voisi tapahtua ja mikä on hoidon seuraava vaihe. Tieto on kuitenkin usein hajallaan ja vaikeasti ymmärrettävässä muodossa, kuten lääketieteellisissä kirjauksissa.

Miten läheinen voi asiakkaan suostumuksella saada ymmärrettävää ja ajantasaista tietoa asiakkaan tilanteesta?

3. Agenttinen hyvinvointikumppani

Nykyiset digipalvelut ovat reaktiivisia: asukas ottaa yhteyttä vasta ongelmien syvennyttyä, ja tuki katkeaa kohtaamisten välillä. Oma-aloitteinen ja jatkuva tuki puuttuu.

Haaste 3.1: Jatkuva ja ennakoiva omahoidon tuki

Hyvinvointialueen digitaalinen asiointi, kuten chat, kiireettömät viestit, videovastaanotot ja itsehoidon digipolut, on pääosin reaktiivista eli asiakkaan aloitteesta tapahtuvaa. Asiakas ottaa itse yhteyttä, usein vasta silloin kun tilanne on jo vaikeutunut. Tuki myös katkeaa kohtaamisten välillä. Ihmiset käyttävät jo nyt runsaasti yleiskäyttöisiä tekoälytyökaluja, kuten Copilotia, ChatGPT:tä ja Claudea omien terveyshuoliensa jäsentämiseen ja selvittämiseen. Hyvinvointialueen ulkopuolella tällä käytöllä ei usein ole kliinistä perustaa, yhteyttä hoitoon tai riittävää tietosuojaa.

Miten hyvinvointialue voisi tarjota asukkaille luotettavaa, hoitoon kytkeytyvää sekä oma-aloitteista tukea kohtaamisten välillä?

---

Ratkaisuja arvioivat LUVNin sote-ammattilaiset ja asiantuntijat, HUS sekä osallistuvien hyvinvointialueiden ja Helsingin edustajat. Hyvinvointialueista ovat mukana Länsi-Uudenmaan lisäksi Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Vantaa-Kerava. Ratkaisut saavat näkyvyyttä myös osallistuvilla hyvinvointialueilla. Parhaat ratkaisut voivat päätyä käyttöön Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta laajemmalle.

Teknisissä haasteissa painotamme hyötyä asukkaille ja ammattilaisille, vastaavuutta tunnistettuun tarpeeseen, käyttökokemusta sekä vastuullista ja turvallista teknologian hyödyntämistä.

Parhaat ratkaisut voivat edetä LUVNin ja muiden hyvinvointialueiden kanssa jatkokehitykseen. Voittajatiimien kanssa työtä jatketaan esimerkiksi yhteisissä työpajoissa, joissa ratkaisuja kehitetään kohti pilotointia ja käyttöönottoa.

Kiinnostuitko terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kehittämisestä? Tule mukaan ratkomaan haasteita kanssamme!

Lisätietoa hackathonista löydät LUVNin sivuilla: http://luvn.fi/hackathon26 YC Felin, Vertical, yc@vertical.vc